Polku vanhustyöhön voi alkaa vapaaehtoisuudesta . 03.09.2018 | Uutiset

Monille kesäaika on vapautta töistä ja opinnoista. Vantaalainen Abdirizak, 26, sen sijaan kaipasi tekemistä ja hakeutui vanhusten pariin vapaaehtoiseksi. ”Kyllä mä iltaisin ja viikonloppuisin ehdin pelata jalkapalloa ja käydä uimassa. En vaan halunnut olla koko kesää kotona”, hän toteaa. Abdirizak pitää ihmisten auttamisesta, ja vanhuksia hän oli tavannut aiemmin kieliharjoittelussa. Hän halusi tutustua vanhuksiin paremmin ja saada samalla kokemusta.

Ensimmäisenä vapaaehtoispäivänään vanhusten palvelukodissa hän työnsi ensimmäistä kertaa elämässään pyörätuolia. Nyt hän huomaa pyörätuolissa istuvan Martan pään asennosta, milloin Martalla on asiaa tai hän tarvitsee jotain. Tai tietää, että pelinappuloita ei voi laittaa Laurin käden ulottuville, koska hän laittaa ne muuten suuhunsa. ”Tuntuu, että mä opin joka päivä jotain uutta”, Abdirizak pohtii. Muun oppimisen ohessa suomen kielen taitokin on kehittynyt kesän aikana huimasti. Vanhukset ovat olleet tosi kiinnostuneita hänestä, ja suomen kieltä on pitänyt käyttää, vaikka Abdirizakille itselleen kuullun ymmärtäminen on aina ollut helpompaa. ”Ensimmäinen sana minkä opin palvelukodissa oli rollaattori”, nuori mies nauraa.

Abdirizakin keskeisimpiä tehtäviä vapaaehtoisena on ollut vanhuksille seuran pitäminen. Helpointa hänelle on ollut seurustella tietenkin niiden vanhusten kanssa, joilla ei ole muistisairautta ja jotka pystyvät vielä puhumaan. ”Mun paras kaveri palvelukodissa on Martta. Hänen kanssaan me jutellaan paljon, ja käytän häntä viikottain kaupoilla.”

Abdirizak antaa kyllä huomiota myös muistisairaille vanhuksille. ”Et voi odottaa, että vanhus pyytää sinua pelaamaan. Sinun pitää olla itse aktiivinen”, hän huomauttaa. Juuri aktiivisuuden Abdirizak nostaa yhdeksi hyvän vapaaehtoisen ominaisuudeksi. Lisäksi hän mainitsee iloisuuden ja kärsivällisyyden. ”Sinun pitää ymmärtää, että vanhukset ovat erilaisia. Kun olet kärsivällinen, opit tuntemaan heitä ja löytämään oikean tavan tehdä asioita heidän kanssaan”, Abdirizak sanoo.

Abdirizak innostui vanhusten parissa toimimisesta niin, että aloitti samassa palvelukodissa työkokeilun. Abdirizak suunnittelee hakeutuvansa tulevaisuudessa lähihoitajan opintoihin.

Kysyttäessä, mitä hän olisi tehnyt, jos työkokeilu ei olisi onnistunut, Abdirizakin vastaus on selvä: ”Olisin jatkanut vapaaehtoisena”.

 

Jutussa esiintyvien vanhusten nimet on muutettu.