Vanhat & teknologia.

Mitä ikäihmisten teknologian käytöstä tiedetään?

Suomen ikääntynyt väestö on vahvasti kahtiajakautunut teknologian käytön suhteen. Asuinpaikka, sukupuoli, perhetilanne ja ammatillinen tausta vaikuttavat vahvasti siihen, tuleeko tietoyhteiskunta tutuksi vai jättääkö ulkopuolelle.

Käyttäjälle kätevä teknologia -hanke (KÄKÄTE) selvitti vuosina 2010-14 laajasti ikäihmisten näkemyksiä teknologian käytöstä. Hankkeen 14 kyselyllä tavoitettiin noin 6000 vanhaa ihmistä. Vanhus- ja lähimmäispalvelun liitto Vallin Ikäteknologiakeskus jatkaa vanhuksia ja teknologiaa koskevan tiedon keräystä.

Lue kaikista KÄKÄTE-raporteista tehty kooste täältä

ja tutustu kaikkiin raportteihin ja oppaisiin.

Lue myös 5 toivomusta teknologian tekijälle. 

 

Ikäihmiset ja teleoperaattoreiden palvelut - toiveet ja tarpeet

Ikäteknologiakeskus toteutti kevään 2016 aikana kyselyn ikäihmisten teleoperaattorikokemuksista. Kyselyyn vastasi liki 300 ihmistä, joista suurin osa oli 65–74-vuotiaita. Heiltä kysyttiin kokemuksia teleoperaattoreiden palveluista ja ostopäätökseen vaikuttaneista asioista.

  • Suuri osa vastaajista oli tyytyväisiä saamaansa palveluun, mutta noin 1/4 vastaajista kertoi lähteneensä palvelutilanteesta tyytymättömänä, epätietoisena tai turhautuneena.
  • Tyytymättömät vastaajat kaipasivat asiakkaan parempaa kuuntelemista, todellisten tarpeiden selvittämistä ja selkokielistä ohjeistusta laitteiden ja palveluiden käyttöön.
  • Vastaajat kertoivat kokeneensa pakkomyyntiä, ja moni toivoi puhelinmyynnin lopettamista.
  • Ikääntyneillä tärkeimmät laitteen hankkimiseen ja ostopäätökseen vaikuttavat tekijät olivat laitteen hinta ja tarve saada laite asioiden hoitamiseen.
  • Vastaajat toivoivat myyntilanteen olevan rauhallinen ja kiireetön.

Lue tiivistelmä kyselyn tuloksista täältä.

Ilman nettiä sähköisten palveluiden maailmassa

KÄKÄTE-hanke tutki vuonna 2011 puhelinhaastatteluilla 75-89 -vuotiaiden teknologian käyttöä. Vastaajia oli noin 800. Ikäryhmän edustajia on Suomessa lähes puoli miljoonaa. Vuonna 2013 tutkimus uusittiin yhdessä LähiVerkko -projektin kanssa laajentaen kysymyksiä.

  • Suomessa on yli 300 000 yli 75-vuotiasta, jotka eivät käytä lainkaan internetiä.
  • Suurin osa ikäihmisistä uskoo oppivansa käyttämään tietotekniikkaa, kunhan saa siihen oikeanlaista opastusta.
  • Kaikki eivät koe tarvitsevansa tai eivät halua opetella käyttämään uutta tekniikkaa.
  • Tietokonetta ja internetiä käyttävät tavallisimmin miehet, 75–79-vuotiaat, puolison kanssa asuvat, johtavassa asemassa tai ylempinä toimihenkilöinä työskennelleet ja Uudellamaalla asuvat.
  • Naiset, vanhimpaan ikäryhmään (85–89-vuotiaat) kuuluvat, yksin asuvat, työväestö- tai maanviljelijätaustaiset, muualla kuin Etelä-Suomessa asuvat käyttävät tietokonetta harvemmin.

Lue lisää!

 Matkapuhelin monella - älypuhelin hyvin harvalla 

  • 75–89-vuotiaista suomalaisista 90 %:lla oli vuonna 2013 matkapuhelin.
  • Kolmanneksella oli internet-yhteys ja 24 %:lla sähköpostiosoite.
  • Vain 4 % ilmoitti omistavansa älypuhelimen ja 3 % tabletin eli taulutietokoneen.
  • Ikäihmisistä, joilla ei vielä ole uutta tekniikkaa käytössään, 86 % ei koe tarvitsevansa sitä.
  • Tietokonetta jo käyttävistä noin puolet pitää laitteita ja ohjelmia liian monimutkaisina.
  • Useamman kuin joka toisen mielestä tietokoneiden kehityksessä on vaikea pysyä mukana.

Lue lisää! 

Miten vanhat ihmiset maksavat laskunsa? 

Vuonna 2012 KÄKÄTE kysyi miten ikäihmiset maksavat laskunsa. Kyselyyn vastasi lähes 450 ikäihmistä.

  • Alle 70-vuotiaista lähes kaikki käyttivät verkkopankkia.
  • Mitä vanhemmasta ikäryhmästä oli kysymys, sitä useampi maksoi laskut pankin kassalla tai käytti maksupalvelukuorta.
  • Läheisillä on suuri merkitys: kolmannes yli 85-vuotiaista ilmoitti, että läheinen maksaa laskuja hänen puolestaan hänen tililtään.

Lue lisää! 

Automaatit koetaan hankaliksi 

Pankki- ja lippuautomaatit ovat monelle jo arkipäivää. Ikäihmisistä löytyy kuitenkin merkittävä joukko, jotka eivät ole näitä käyttäneet ja kokevat käytön vaikeaksi. Kyselyyn palveluautomaateista vastasi yhtensä 300 ikäihmistä.  

  • 36 prosenttia 74-84 -vuotiaista vastaajista ja 63 prosenttia yli 85-vuotiaista ei koskaan ollut käyttänyt pankkiautomaattia. He siis hakevat käteisvaransa pankin kassalta.  
  • Mitä iäkkäämmästä henkilöstä on kyse, sen vaikeammaksi maksupäätteiden ja pankkiautomaattien käyttö koettiin.
  • Laitteiden fyysisten ominaisuuksien lisäksi vaikeudet automaattien käyttämisessä liittyivät mm. tunnusluvun hallintaan, asiointirauhaan sekä käytön opettelemiseen, ohjeisiin ja  muistamiseen.

Lue lisää! 

Pelejä myös vanhoille! 

KÄKÄTE-kyselyyn vastanneiden enemmistö oli sitä mieltä, että digitaaliset pelit voivat tuoda iloa ikäihmisen arkeen sekä virkistää mieltä ja ennaltaehkäistä muistisairauksia.

  • Kolme neljästä oli sitä mieltä, että ikäihmisille pitäisi suunnitella omia pelejä, jotka heijastavat ikäihmisten elämänkokemusta ja elinpiiriä.
  • Hiukan alle puolet pelasi jo aktiivisesti erilaisia digitaalisia pelejä. Niistä, jotka eivät vielä pelanneet, neljännes oli halukkaita kokeilemaan pelaamista.
  • Suosituin pelaamisen muoto vastaajien keskuudessa oli itsekseen pelaaminen.

Lue lisää! 

Varmistetaan, että teknologia kuuluu kaikille!  

Teknologia voi tehdä elämästä turvallisempaa, helpompaa ja mukavampaa. Tämä toteutuu, kun laitteet ja palvelut suunnitellaan käyttäjien tarpeet edellä. Kun teknologiaa tehdään vanhojen ihmisten käyttöön, on välttämätöntä kysyä heiltä itseltään, mitä he laitteilta ja palveluilta toivovat.

  • Kehitetään riittävän helppokäyttöisiä laitteita.
  • Varmistetaan sopivan opastuksen saatavuus.  
  • Otetaan ikäihmiset mukaan laitteiden, ohjelmien ja verkkopalvelujen suunnitteluun ja kehittämiseen.
  • Tuodaan julkisiin tiloihin helposti saataville sekä laitteita, palveluita että opastusta.  
  • Kehitetään tehokkaita tukipalveluita kaiken sähköisen asioinnin tueksi.
  • Otetaan jokapäiväisten teknologioiden muotoilussa huomioon iän mukanaan tuomat muutokset ja toimintakykyyn liittyvät vaatimukset.