Digitukea kaikille? Yhteiskunta vastaa - järjestöt kumppaneina . 22.03.2018 | Uutiset

Vallin Ikäteknologiakeskuksen koordinoima Järjestöjen digiverkosto kokoontui 8.3.2018 pohtimaan digituen saatavuutta ja saavutettavuutta yhdessä Valtiovarainministeriön AUTA-hankkeen toimijoiden ja Kuntaliiton kanssa. AUTA-hankkeessa kehitetty kansallinen digituen toimintamalli antaa raamit digituen organisoimiselle maakunnissa, vaikka varsinainen digituki ja vertaisopastus näyttävät kuitenkin jäävän pitkälti järjestöjen ja vapaaehtoisten toiminnaksi. Digituen järjestämiseen liittyy useita ratkaisemattomia kysymyksiä ja järjestöt toivovatkin, että digituen järjestämisvastuusta, sen monimuotoisuudesta ja rahoitusmalleista käydään laajaa keskustelua yli sektorirajojen niin eri ministeriöiden kuin järjestöjenkin kesken.

Ei vain yhtä digituen muotoa

Digituen antaminen on vaativaa puuhaa. Asiakkaita on monenlaisia – tarvitaan monenlaista digitukea. Osalla ikäihmisistä ei ole taitoja, toisilla taas kiinnostuksen ja motivaation puute aiheuttaa sen, ettei sähköisiä palveluja käytetä. Myös taloudellinen esteellisyys ja kognitiivisten taitojen heikentyminen vaikuttavat merkittävästi digipalvelujen käyttöön.

Alueelliset erot digituen järjestämisessä ovat huomattavia. Digituen tarpeeseen vaikuttavat väestörakenne, väestötiheys ja alueellisten toimijoiden aktiivisuus. Jollain paikkakunnilla digitukea tarjoaa yhdistys, kansalaisopisto ja kirjasto. Toisella paikkakunnalla apua haetaan yhteispalvelupisteistä ja jopa pankeista.

Yhteispalvelupisteet siirtynevät tulevaisuudessa maakuntien alaisuuteen ja tarjoavat toivottavasti laajempaa asiointia ja tukea. Kansalaisneuvonnan puhelinnumerosta saa tarvittaessa apua sekä sähköisten että muiden julkisten palvelujen käyttöön. Myös kirjastoille ollaan suunnittelemassa suurempaa roolia digituen antajina. Kirjastojen resurssit on suunnattava myös siten, että niissä on toimiva laitekanta ja asiantunteva henkilöstö. Järjestöjen digiverkosto nosti esille vaatimuksen, että kirjastoissa ja yhteispalvelupisteissä pitää opastaa myös laitteiden hallinnassa, ei vain palvelujen käytössä. Jokaisessa kunnassa pitäisi olla digitukea myös opastajille, jolloin heillä on paremmat toimintaedellytykset toimia vapaaehtoisina.

Järjestöt huolissaan digituen rahoitusmallista

Järjestöillä ja yhdistyksillä on pitkä historia kansalaisten digitaalisten taitojen opastajina. Vertaisopastajat auttavat mm. ikäihmisiä käyttämään sähköisiä palveluja ja kannustavat käyttämään tietotekniikkaa. Myös AUTA-hankkeen toimintamallissa järjestöillä ja vapaaehtoisilla on merkittävä rooli digituen antajina.

Käytäntöön liittyy kuitenkin eräs perustavanlaatuinen pulma; jos paikallinen vapaaehtoisyhdistys organisoi maakunnan alueella julkisten palvelujen käyttämiseksi digitukea, toteuttaako yhdistys tällöin julkisen vallan tehtävää? Jos toteuttaa, onko yhdistys enää avustuskelpoinen STEAn ja kuntien avustusten näkökulmasta?

Toisaalta yhdistysten toimintaedellytyksiä maakuntien ja kuntien kumppaneina tulee tukea ja niiden toiminnan turvaamiseksi suunnata rahoitusta. Järjestöjen digiverkosto toivoo, että eri ministeriöt kuulevat asiassa monipuolisesti eri järjestöjä ja käyvät aiheesta perustavanlaatuisen keskustelun sekä pohtivat, miten yhdistysten rahoitus turvataan tulevaisuudessa.

Yhteistyöllä maailman parasta digitukea  

Valtiovarainministeriön mielestä Suomessa on maailman paras digituen tarjoamiseen liittyvä malli. Jotta kansallinen digituki oikeasti olisi maailman paras, edellyttää sen toimeenpano tiivistä vuorovaikutusta julkisen ja kolmannen sektorin välillä. Julkista tehtävää ei voi siirtää järjestöjen vastuulle, mutta järjestöjä tulee kuulla tukipalvelujen ja -muotojen kehittämisessä.  

Järjestöillä on kokemusta ja asiantuntemusta omien kohderyhmien tarpeista ja toiveista. Vain muutamia mainitakseni erityisesti ikäihmiset, eri tavoin vammautuneet tai aistivammaiset ovat eriarvoisessa asemassa sähköisten palvelujen maailmassa, jossa palveluja kehitetään ensisijaisesti sellaisille ihmisille, joille digipalvelujen käyttö ilman apua tai apuvälineitä on vaivatonta. Tekstitykset, puheentunnistusohjelmat ja erilaiset apuvälineet helpottavat sähköisten palvelujen käyttöä, mutta eivät ratkaise sitä perustavanlaatuista kysymystä, että palveluiden tulisi sellaiseen soveltua kaikille käyttäjäryhmille.

Tänä vuonna voimaan astuva kansallinen saavutettavuuslainsäädäntö ja juuri lausunnoilla ollut laki digitaalisten palvelujen tarjoamisesta edellyttävät kaikkien kansalaisten huomioimista digitaalisten palvelujen järjestämisessä. Lisäksi laki velvoittaa julkiset palvelutarjoajat ja niihin rinnasteiset yksityiset toimijat kehittämään digitaalisista palveluista saavutettavia.

Digituen tarve poistuva ongelma?

Me Vallin Ikäteknologiakeskuksessa olemme lopen kyllästyneitä teknologian ja digipalvelujen kehittäjien mantraan siitä, että digituen tarve olisi poistuva ongelma, kun digitaidottomat ikäihmiset poistuvat joukostamme. Digituen tarve ei kuitenkaan lopu lähivuosina, sen muoto vain muuttuu. Teknologia ja ohjelmistot kehittyvät todella nopeasti – myös tuen muotojen tulee kehittyä. Ikääntyminen tuo tullessaan kognitiivisten taitojen ja fyysisen toimintakyvyn heikentymistä, jotka vaikuttavat merkittävästi sähköisten palvelujen käyttöön.

Syy digipalvelujen käyttämättömyydelle ei löydy vain ihmisten asenteista tai motivaatiosta. Tuotteiden ja palvelujen kehittäjien olisi silloin tällöin hyvä katsoa peiliin ja pohtia, ovatko palvelut käytettäviä, ymmärrettäviä, halpoja ja saavutettavia. Kognitiiviseen saavutettavuuteen ja taloudelliseen esteettömyyteen tulisi kiinnittää entistä enemmän huomiota, kun palveluja ja tuotteita kehitetään.

Pelkkä digituki ei yksinään riitä turvaamaan ihmisten yhdenvertaista kohtelua ja itsemääräämisoikeuden toteutumista. Suomessa on arvioilta reilu ½ miljoonaa aikuista, jotka eivät käytä internetiä ja osa heistä ei ole koskaan käyttänyt tietokonetta. Kun ei ole tietoa, mitä hyötyä laitteesta olisi, niin ei sitä käytäkään. Järjestöjen digiverkosto peräänkuulutti henkilökohtaisen, kasvokkain tapahtuvan asioinnin tuen merkitystä ja matalan kynnyksen palveluja, joissa laitteisiin ja digipalveluihin voi ensin rauhassa tutustua.

Sanna Kaijanen

 

Järjestöjen digiverkosto on Vallin Ikäteknologiakeskuksen ylläpitämä avoin oppimisverkosto, joka kokoaa teeman ympärillä toimivia järjestöjä yhteen ja vahvistaa järjestöjen yhteistä vaikuttamis- ja kehittämistyötä.  Verkosto toimii myös Innokylässä ja siihen voi liittyä osoitteessa https://www.innokyla.fi/web/tyotila4233437