DigiAgeTalk 2018: Väestörekisterikeskus kokoaa digituen toimijoita yhteen . 14.05.2018 | Uutiset

Digituen projektipäällikkö Anna Melgin (VRK) vasemmalla ja hankekoordinaattori Sanna Juutinen (VM).

Ikäihmisten digitukea ei vielä ole tarjolla kaikille halukkaille. Väestörekisterikeskus on ottanut haasteen vastaan ja haluaa kaikille tasapuoliset mahdollisuudet digitalisaation hyötyihin.

Miten Väestörekisterikeskuksen työ liittyy ikäihmisiin ja digitalisaatioon?

Julkinen hallinto panostaa voimakkaasti sähköisen asioinnin kehittämiseen, ja siinä työssä Väestörekisterikeskuksella on merkittävä rooli: kehitämme muun muassa Suomi.fi-sivustoa.

Valtionhallinnossa tiedostetaan hyvin, että digitalisaatiokehitys saattaa herättää pelkoja ja kysymyksiä siitä, kuka auttaa uusien palvelujen kanssa. Väestörekisterikeskus onkin saanut tehtäväkseen alkaa kehittää julkisten digitaalisten palvelujen käytön tukea. Me muun muassa rakennamme valtakunnallista digituen tuottajien verkostoa ja tuemme maakuntia alueellisen tuen järjestämisessä.

Miten digituki toimii ja miten ikääntyneitä autetaan mukaan digitalisaatioon?   

Digitukea on jo nyt saatavilla monista eri paikoista, esimerkiksi kirjastoista, asiointipisteistä (entiset yhteispalvelupisteet), järjestöistä ja kansalaisopistoista. Meidän tavoitteemme on yhdessä näiden eri toimijoiden kanssa kehittää toimintaa entistä paremmaksi. Haluamme myös saada mukaan uusia alueita ja toimijoita, jotta digituki kattaisi koko Suomen.

Kansalaiset eli digituen tarvitsijat taas voivat osallistua paikallisten palvelujen kehittämiseen. Siinäkin pyrimme olemaan tukena. Tämän kaiken seurauksena kansalaisen pitäisi olla helpompi saada digitukea ja käyttää digitaalisia palveluita.

Millaista tukea ikäihmiset tarvitsevat digitalisaatiossa ja miten tuki tulisi mielestänne toteuttaa?

Ikääntyneitä (65 vuotta täyttäneitä) on Suomessa noin 1,2 miljoonaa, joista noin 500 000 ei ole käyttänyt verkkopalveluita (Tilastokeskus 2015). Toisaalta ikääntyneiden joukko on kirjava, sillä Vallin Ikäteknologiakeskuksen selvityksen (2017) mukaan 65–74-vuotiaista 74 % on käyttänyt internetiä ja 75 vuotta täyttäneistä 31 %. Tarvetta on monenlaiselle tuelle, niin laitteiden käyttöön kuin palveluissa asioimiseen. Saman selvityksen mukaan ikäihmiset haluaisivat tukea mieluiten lapsiltaan, mutta myös vertaistuki kiinnostaa.  

Emme valtionhallinnossa voi edellyttää, että sukulaiset hoitavat digituen antamisen, siksi haluamme kehittää digitukea valtakunnallisesti. Viranomaisilla on jo nyt neuvontavastuu omista palveluistaan, eli esimerkiksi Kela ja Vero auttavat verkkopalveluidensa käytössä. Samoin yksityiset yritykset ovat vastuussa omien palveluidensa käytön tuesta, ja esimerkiksi osa pankeista on tässä ollutkin aktiivisia. Siinä rinnalla tarvitaan yleisluontoisempia tukimuotoja monelle eri väestöryhmälle.

Miksi päätitte lähteä mukaan DigiAgeTalk 2018 -tapahtumaan ja mitä odotatte tapahtumapäivältä?

Muihin toimijoihin tutustuminen on oleellista, kun tavoitteena on kehittää valtakunnallista verkostoa. Haluamme kertoa omasta toiminnastamme esimerkiksi potentiaalisille yhteistyökumppaneille ja kuulla, mitä muut tekevät.

Ennakkotietojen perusteella tapahtumassa on mielenkiintoisia puheenvuoroja ja näytteilleasettajia. Teknologia tulee todennäköisesti helpottamaan digitaalisten laitteiden ja palvelujen käyttöä oleellisesti lähivuosina, mikä on digituen näkökulmasta kiintoisaa. Odotamme siis tapaavamme uusia ihmisiä ja tutustuvamme erilaisiin innovaatioihin!

Kuva: Noora Jokinen / VRK

****************

DigiAgeTalk 2018 - Ikäihmiset digitalisoituvassa arjessa - 5.6.2018, tapahtumakeskus Koskenranta, Helsinki.